Tulospalvelu yleisurheilu lontoon suuntanumero

tulospalvelu yleisurheilu lontoon suuntanumero

Miesten keihäänheitto yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa Timetable by day iaaf. Optinen harha vai järkyttävä tuomarivirhe — menevätkö kuulan MM-finaalin tulokset uusiksi? MM-Lontoossa dramaattinen käänne — vaihtuuko maailmanmestari sittenkin? Jenkkityöntäjän kuula jumissa - erikoinen protestiaalto ei muuttanut ainakaan palkintojenjakoa Iltalehti. Näkymät Lue Muokkaa Muokkaa wikitekstiä Näytä historia.

Muissa hankkeissa Wikimedia Commons. Sivua on viimeksi muutettu 5. Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki. Wayde van Niekerk Etelä-Afrikka. Jereem Richards Trinidad ja Tobago. Joshua Kiprui Cheptegei Uganda. Geoffrey Kipkorir Kirui Kenia. Alphonce Felix Simbu   Tansania. Soufiane Elbakkali   Marokko. Sergei Šubenkov Neutraalit urheilijat. Sergei Širobokov Neutraalit urheilijat. Euroopan kauden kärkitulos kkk: Mutaz Essa Barshim Qatar. Danil Lysenko Neutraalit urheilijat.

Majd Eddin Ghazal Syyria. Morsiamen äidin pöyristyttävä käytös järkytti hääväkeä: Entinen Playboy-malli päätyi järkyttävään tekoon: Meghanin elämä mullistuu täysin häiden jälkeen — nämä kaikki arkiset asiat ovat häneltä nyt jatkossa kiellettyjä.

Työelämä Tiede Pääkirjoitus Kommentit. Horoskooppi Sarjakuvat Kamala luonto Nemi Dilbert. Talousuutiset Oma raha Yrittäjä Pörssiuutiset. Reseptit Ajankohtaista Viinit Oluet.

Digitoday Mobiili Testit Tietoturva. Lukuisat suomalaiset ovat saaneet soiton oudosta brittiläisestä numerosta. Poliisille ilmiö on uusi. Sekä suomalaisten että ulkomaisten sivustojen kommentoijat kertovat, että puhelimen toisessa päässä on huonoa englantia intialaisella aksentilla puhuva mies tai nainen. Monien ruudussa on näkynyt, että soitto tulee Lontoosta. Mainos Teksti jatkuu alla. Apple-huijauksella kymmeniä suomalaisuhreja joka päivä — tästä tunnistat Syksyllä alkaneeseen Apple-huijauskampanjaan narahtaa kymmeniä suomalaisia päivittäin, kertoo Viestintävirasto.

Liisi, 32, klikkasi Apple-huijausviestiä — luottokortilla ostettiin saman tien euron Air Berlin -lento Applen nimissä tehdyt aidonoloiset sähköpostihuijaukset leviävät. Liisin kortilla ostettiin lento. Vastaussoitto vieraaseen numeroon voi tulla kalliiksi Kuluttajavirasto varoittaa yrityksistä huijata rahaa puhelinlaskujen kautta. Kuluttajille on tullut soittoja ulkomaisista numeroista, joihin ei yleensä ehdi vastaamaan. Soittaminen takaisin voi viedä kalliiseen maksulliseen numeroon.

Operaattorit eivät automaattisesti hyvitä huijauksia. Kommentit Näytä lisää Kommentointi on päättynyt. Arkkipiispa Kari Mäkisen lähtömessua vietetään tänään. Katso mitä tapahtui kun nukuit. Raju tulipalo riehui huvipuistossa Saksassa.

Tulospalvelu yleisurheilu lontoon suuntanumero -

Red Bull Air Race R Miesten keihäänheitto yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa Ensimmäinen pujottelurinne raivattiin Harjun eteläpäähän v Vaativampi rata rakennettiin seuraavana vuonna Kypärämäkeen, jossa helmikuussa laskettiin JKT: Jones Jouni Kahelin voitti taas Suomen mestaruuden, nyt H pitkät matkat. Jatkokoulutuksessa oli mukana 40 nuorta, maastoharjoituksia 15 kertaa Seppo Raukola Suomen ensimmäiset suunnistuskilpailut olivat Helsinki- Porvoo hiihtosuunnistusviesti nelimiehisin joukkuein ja kesäkisat Kauniaisissa Kartat olivat yksityiskohdissaan hyvinkin vajavaisia ja niin mastossa liikkumisen ehdoton apuväline oli kompassi. Kaksoisveljet Tuomas ja Aapo opastivat kompassin käyttöä myös aivan pienimmille pihkaniskoille. Maailman parhaat yleisurheilijat Timanttiliigassa — Jari Porttila mukana selostustiimissä. Tasoa riitti Jyväskylässä, mutta terävät huiput puuttuivat. Kilpailumatka kaikissa sarjoissa on 6 8 km.

: Tulospalvelu yleisurheilu lontoon suuntanumero

Tulospalvelu yleisurheilu lontoon suuntanumero Brazil escort thai girl massage fuck
LIVE TULOSLISTA OULU SEX Nuat thai seinäjoki lesboseksi
SQUIRTTAAMINEN HAIRY PUSSY PUBLIC Ilmaiset sex videot trans escort
Tulospalvelu yleisurheilu lontoon suuntanumero 511
Ilmaista suomalaista seksiä pimpin pesu Mustan naisen pillu prostituutio netissä

JKT asetti heti tavoitteekseen Jyväskylän urheilutoimintojen elvyttämisen yhden yleisseuran puitteissa. Piirin vuotis historiikin kirjoittaja kysyy täydestä syystä mitä Keski-Suomen piiri olisi ollut vuosina ilman aina palvelukseen valmista JKT: Valinta oli noina aikoina hyvin tavanomainen ja paikallisia urheiluvoimia yhdistävä. Yleisseuran ohjelmaan kuului uusien lajien valtaaminen. Voimistelun, hiihdon, yleisurheilun ja luistelun lisäksi JKT otti ohjelmaansa pyöräilyn, painin ja nyrkkeilyn.

Palloilua harrastettiin myös innokkaasti, luvun lopulla seurassa pelattiin pesäpalloa, jalkapalloa ja jääpalloa. Kokeilumielessä harrastettiin jo noina aikoina parina talvena myös jääkiekkoa. Ensimmäisen vuosikymmenen levottomista aallokoista nuori JKT selvisi yllättävän hyvin.

Vaikka maailmalla riehui sota ja Suomi taisteli vapaudestaan, kilpailutoiminta ei keskeytynyt minään vuonna. Esimerkiksi vuonna järjestettiin 11 eri kilpailua, ja seuran jäsenet saavuttivat silloin viisi piirin- JKT: Jäsenmäärä kohosi nopeasti ja saavutti noin sadan jäsenen tason, kirjoittaa Jorma Luoma-aho seuran vuotishistoriikissaan ja jatkaa: Voimistelu, vapaaurheilu yleisurheilu , hiihto ja luistelu olivat alkuvuosien suosikkilajit.

Niitä jäsenet harrastivat innolla ja kilpailuvoittoja saavutettiin piiritasolla roppakaupalla. Kymmenen ensimmäisen toimintavuoden tuloksena seura kirjasi 96 mieskohtaista piirinmestaruutta ja 12 viestivoittoa. Ensimmäinen Suomen mestaruus saavutettiin v. Leppänen voitti 30 km: JKT harppasi muutamassa vuodessa maan urheiluseurojen eturiviin. Varsinkin seuran maineikas yleisurheilu ja siinä saavutetut Suomen mestaruudet tekivät JKT: Lisäksi seura kunnostautui jo tuolloin monen arvokilpailun tehokkaana järjestäjänä.

Kun lajikirjoon lisätään vielä yhdistetty, kaunoluistelu ja luvun lopulla syöksylasku ja pujottelu, ei ole ihme, että seuran talous oli pulavuosina todella tiukoilla. Jäsenmäärä kohosi yhdessä vuosikymmenessä viiteen sataan ja ylti peräti Joka kymmenes jyväskyläläinen oli seuran jäsen. Parhaimmillaan katsomoissa tukea antamassa oli parituhatta innokasta penkkiurheilijaa. JKT oli todella tuolloin pienen Jyväskylän suuri seura.

Yleisurheilu Jyväskylän ensimmäiset yleiset urheilujuhlat pidettiin kesäkuussa JKT: Ohjelmaan kuului kuusi pikamatkaa, kolme viestiä, kuula, kiekko, korkeus, pituus, kolme pyörämatkaa ja köydenvetoa. Tästä alkoi seurassa arvokilpailujen järjestelyt, jotka oleellisesti kuuluivat JKT: Seura huolehti lähes poikkeuksetta piirin kilpailutoiminnan järjestelyistä ja jiikooteeläiset kahmivat valtaosan pm-mitaleista.

Arkistot kertovat miehistä A. Kovimpia tuloksia olivat Arvi Koskisen m 23,3 ja 4 x m aikaan 47,8 vuodelta Tulostason perusteella Keski-Suomen piiri luokiteltiin luvulla urheilumme kehitysalueisiin.

Vuonna JKT murtautui yleisurheilussa maan eturivin seurojen rinnalle. Antero Kivi heitti kiekon SM-kultaa ja saman tempun teki viestijoukkue 4 x metrillä. Ylönen esteissä ja MarttiLuomanen maililla saalistivat SM-hopeaa. Aaro Häkkisen pronssin lisäksi tuli pistesijoja. Kalevan Maljasta kilpailtaessa JKT oli kuudes.

Seuraavana vuonna pikaviestijoukkue oli jo maan nopein. Kalle Järvinen työnsi SMhopeaa kuulassa ja otti kaksi pronssia muissa lajeissa. Monipuolisuutensa ansiosta Järvinen nimettiin v maan parhaaksi yleisurheilijaksi. Vuonna Aaro Häkkinen otti SM-kultaa ottelussa ja seiväshypyssä. Tämä kolmen vuoden mitalisuma oli kaikkien aikojen paras seuran yleisurheilussa. Edellisten saavutusten tasolle ja jopa niiden yli yltää Martti Luomasen yhdeksäs sija metrin juoksussa Los Angelesin olympialaisissa v.

Kuvan lahjoittanut seuran arkistoon K. Samassa maaottelussa seuraavana kesänä Heikki Palonen heitti keihästä 65, Muita kansallisesti mainittavia tuloksia ei luvun loppupuolella enää saavutettu. Piiritasolla JKT pystyi vielä muutamiin mestaruuksiin ja voitti yleensä kaikki viestit. Toiminnan laatu ja laajuus ei kesällä tyydyttänyt innokkaimpia yleisurheilumiehiä seurassa. Kovan kiistan päätteeksi suurin osa JKT: Sen sijaan koko JKT: Oman kappaleensa seuran historiassa ansaitsevat luvulla kovin muodissa olleet vauhdittomat hypyt.

Reinikka ponnisti pituutta , korkeutta ja kolmiloikkaa Aaro Häkkinen oli vielä parempi tuloksillaan Noiden tulosten saavuttaminen edellyttää todella kovaa ponnistusvoimaa.

Yleisurheilussa JKT saavutti näyttävimmät tulokset naisurheilijoidensa avulla. Jo luvun puolella aloitettiin seurassa tyttöjen yleisurheilukoulu. Houkuttimena kentälle menoon oli olivat liiton uudet urheilumerkit.

Näitä luokkasuorituksia juoksuissa, hypyissä ja heitoissa otettiin Harjun kentällä monena kesäiltana. Tähän luokkamerkkien tavoitteluun perustui JKT: Vuosina JKT hallitsi naisten tulostilastoja Suomessa pikamatkoilla.

Mirja Jämes ja Aili Reiko juoksivat pikamatkoilla ja aidoissa sekä pituushypyssä yhteensä yhdeksän henkilökohtaista Suomen mestaruutta.

Kun seurassa oli muitakin nopeita tyttöjä mm. Menestystä lisäsi Hellä Siloman SM-hopea ja pronssi kiekonheitossa. Suomen Urheiluliiton omissa naisten mestaruuskilpailuissa JKT oli täysin ylivoimainen niin mestaruuksien kuin mitalienkin suhteen.

Mirja Jämeksen kirkkain tähtihetki koitti syksyllä Pariisissa. Hän saavutti 80 metrin aitajuoksussa akateemisen maailmanmestaruuden. Ajallaan 11,9 Mirkku oli ko. Puhuttaessa naisten saavutuksista ei voida unohtaa nimeä Edvin Lundell. Tämä insinööri ja herrasmies oli seuran koko naisurheilun käynnistäjä ja. Lundell innosti, valmensi ja, mikä tärkeintä, oli Harjun kentällä aina ottamassa vastaan merkkisuorituksia. Naisurheilu oli insinöörimme silmäterä. Myös nuorten yleisurhelu lähti heti sotien jälkeen hyvin käyntiin.

Vilho Halisen nuorisotyö toi tuloksia. JKT oli piirin paras poikaurheiluseura Pisteitä toivat mm. Tyttöjen joukosta useimmin palkittuja olivat: Kaikki huippumiehet eivät vielä luvulla olleet siirtyneet muihin seuroihin. Veikko Karvonen juoksi Brysselissä EM-maratonilla hopeaa ja voitti Kaivopuistossa Urheilulehden piikin, jossa hänen aisaparinsa Jussi Kurikkala oli vuotiaiden sarjan nopein. Leppänen keihäs ja Mauri Jormakka keskimatkat.

JKT järjesti yleisseura-aikanaan useita suuria yleisurheilukilpailuja. Harjun kentän vihkiäiskilpailut v. Hannes Launiainen, painija, JKT: Suuri yleisseura ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia urheilijoita. Tästä syystä osa seuran yleisurheilijoista ryhtyi puuhaamaan uutta seuraa. Etenkin menestyneet naisurheilijat hankkivat vielä pitkään seuralle mainetta ja kunniaa. Sotien jälkeen ja varsinkin luvulla JKU: Piirin mestaruuskilpailuja seura on järjestänyt vuosien saatossa kymmenittäin. Valitettavasti luvulla ei löytynyt näiden miesten töille riittävästi jatkajia.

Seurakilpailu yleisurheiluun erikoistuneen JKU: Vuonna JKT luokiteltiin yleisurheilussa vielä III-luokkaan kuuluvaksi; sen jälkeen toiminta hiljeni lopullisesti. Piirin yleisurheilun ennätysluettelosta JKT putosi pois Silloin Saarijärven Pullistuksen naiset juoksivat 4 x metrillä jyväskyläläisten ennätyksen rikki.

Hiihto ja mäenlasku Hiihdon harrastus oli aikanaan JKT: Säilyneet hiihtomerkkien luettelot luvulta kertovat harrastuksen laajuudesta. Jäsenistä satakunta suoritti joka talvi hiihtomerkin, jossa vähimmäisvaatimus oli km. Aikansa huiput Toivo Tiainen ja Oskari Rouvinen ilmoittivat harjoitushiihtoja kertyneen talven aikana n km. Myös kilpaladuilla jiikooteeläiset menestyivät erinomaisesti. Jo v Martti Koivisto sivakoi Suomen mestaruuden 20 km: Sama mies otti toisen mestaruutensa v Artturi Saxberg oli puolestaan maan paras v yli vuotiaiden joukossa.

Kultakausi jatkui Silloin S. Häkkinen oli sarjassaan nopein 10 km: Joukkuekilvassa JKT sijoittui pronssille. Vuoden latujen mestari oli Oskari Rouvinen, joka voitti Jyväskylän hiihtojen 30 km ja valloitti Salpausselän 50 km. Seuratoverinsa Toivo Tiainen otti 15 km: Näiden huippunimien lisäksi JKT: Seurassa oli myös kolme kovaa naishiihtäjää: Huippuhiihtäjien ura Jyväskylän Kisa-Tovereissa jäi lyhyeksi, sillä Jyväskylän Hiihtoseura perustettiin heti v ja parhaat hiihtäjät siirtyivät lajin erikoisseuraan.

Mäenlaskun perinteet juonsivat Jyväskylän Talviurheiluseuran alkuun panemasta toiminnasta. Työn jatkaja JKT ryhtyi vetämään mäkikursseja Taulumäen luonnonmäessä vuodesta lähtien.

Viisikymmentä mäkipoikaa saatiin innostumaan asiasta. Seuran johtokunta näkikin tarpeelliseksi ryhtyä puuhaamaan omaa suurmäkeä pikaisella aikataululla. Muutamassa vuodessa seura hyppäsi maan mäkiseuro- Naishiihtäjät Hippoksella hiihtokilpailun lähdössä, JKT: Mäessä seura saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa v Paavo Vierron hyppäämänä. Myöhemmin tosin MM-kisat julistettiin norjalaisten vaatimuksesta epävirallisiksi, sillä Norja ei miehitettynä valtiona voinut osallistua kansainvälisiin kilpailuihin.

Paavo Vierron ja Niilo Toppilanhienot urat katkesivat dramaattisesti. Yhdistetyn tunnetuimmat nimet olivat: Korolainen ja Erkki Kumpunen. JKT ehti olla järjestämässä SM-hiihtoja 9 kertaa. Talvella pidetyt ensimmäiset Jyväskylän Hiihdot muodostuivat niin urheilullisesti kuin taloudellisestikin täysosumaksi.

Vaikka pakkasta oli 20 astetta, hiihtoja seurasi maksanutta katsojaa Taulumäen montussa. Hiihdon saama suosio katsojien ja tukijoiden keskuudessa.

Saman vuoden joulukuussa Vierto kaatui Ukrainassa päivää ennen kuin hänen oli määrä lähteä Saksan mäkijoukkueen valmentajaksi. SM-hiihtojen johtoa Jyväskylässä Saavutettu menestys koitui kuitenkin jo syksyllä tappioksi, sillä hiihtojaosto päätti yllättäen irtaantua seurasta ja perustaa Jyväskylän Hiihtoseuran. Tämä tapahtuma aiheutti jäsenistössä sellaisen myrskyn, että johtokunta joutui selostamaan asioita varta vasten painetussa vuosikirjassa.

Kun samassa yhteydessä menetettiin loppujen lopuksi myös hiihtomäki ja muu mäkikalusto, koitui prosessista huomattavat tappiot, arvovallan menetyksestä puhumattakaan. Se, että seura jatkoi hiihtoa vielä kuntotasolla, enemmänkin pahensi kuin paransi krapulaa, kirjoittaa Jorma Luoma-aho vuotishistoriikissa.

Luistelu Urheiluharrastuksistaan tunnetuksi tullut täkäläinen voimistelu- ja urheiluseura Jyväskylän Kisa-Toverit on ryhtynyt valmisteleviin toimenpiteisiin tuiki välttämättömän kunnollisen luistinradan saamiseksi kaupunkiimme ensi talvikau-.

Tämä syksyllä lehdessä ollut uutinen osoittaa, että luistelu kuului JKT: Luistinrata sijaitsi Jyväsjärven rannassa nykyisen Gummeruksenkadun kohdalla. JKT huolehti monet vuodet sen kunnosta ja sai kaupungilta muutaman satasen hoitopalkkiota. Lisäksi luistinradan aitoihin hankittiin mainoksia. Pikaluistelusta kiinnostuneita ja sitä harrastavia lajin uran uurtajia seurassa olivat: Jo luvulla Toimi ja Tarmo Takala aloittivat vuosikymmeniä kestäneen pikaluistelu-uransa seurassa.

Luistinratansa ansiosta JKT hallitsi piiritasolla pikaluistelua. Seura otti mestaruudet ja mitalit lähes jäsentenvälisiksi muodostuneissa pm-kilpailuissa.

Tasosta kertoo v voimassa olleet piirin ennätykset: Sitten alkoivat pikaluistelun kannalta huonot ajat. Jyväskylästä puuttui luvun puolivälistä aina seuraavan vuosikymmenen loppuun asti edes välttävä pikaluistelurata. Vasta luvulla päästiin jälleen tositoimiin. Harjulle saatiin lopulta ensin vajaan metrin mittainen kierros, jolla harjoitukset aloitettiin.

Harrastuksen laajentuessa pikaluistelijoiden toiveet toteutuivat ja täysimittainen rata saatiin aikaiseksi. Seuralle koitti merkittävä, pari vuosikymmentä kestänyt ajanjakso, jonka kuluessa suurimmat voitot saavutettiin. Kun JKT sai jatkossa luistelun vetäjiksi tehoparin Vilho Lehtonen Pekka Koskinen, seura kohosi muutamassa vuodessa maamme pikaluistelun eturiviin. Vuodet kuluivat lähinnä nuorten luistelijoiden peruskoulutukseen. Tulijoita harjoituksiin oli kiitettävästi.

Piiritasolla tulokset alkoivat jo näkyä: Nuorten SM- kilpailuissa v tapahtui sitten odotettu läpimurto. Esa Trygg voitti nuorten Suomen mestaruuden metrillä ennätysajalla 44,8.

Jorma Ahonen saalisti pronssia saman sarjan metrillä ja yhteispisteissä. Jouko Launonen valittiin ensimmäisen kerran edustamaan Suomea nuorten maaottelussa Tästä alkoi hänen erittäin näyttävä uransa maailman pikaluisteluhuipulla. Vuosina Launonen hallitsi SMkilpailuja suvereenisti, mutta suuri kansainvälinen voitto jäi saavuttamatta. Vuonna Launonen oli Inzellissä metrillä viimeisen kierroksen alkaessa kolme sekuntia edellä maailmanennätystä, mutta viimeisessä kaarteessa hän traagisesti kaatui radalle lentäneeseen roskaan.

Seuraavana vuonna saaliina oli matkahopeaa ja pronssia. Vuonna Launosen luistin kiiti jo kolmeen matkamestaruuteen ja yhteispistekilpailun voittoon eli yhteensä neljään SM-kultaan. Sen ohella hän saavutti samana vuonna ensimmäisen Suomen ennätyksensä, Siitä ura lähti vain entistä kovempaan lentoon. Vuosina kahmi Jouko JKT: Kansallista luistelukärkeä ja tilastoja Launonen hallitsi suvereenisti. Vuonna hän kirjautti kaikkien matkojen ja yhteispisteiden Suomen ennätykset.

Tämä saavutus sinetöi Jouko Launosen valinnan vuoden Suomen parhaaksi urheilijaksi. Ylivoimaisen huippumiehen varjossa jäivät seuran muiden luistelijoiden saavutukset vähemmälle huomiolle. Hannele Nyström saalisti tyttöjen metrillä SM-hopeaa, ja seuraavana talvena Matti Syvänen oli nuorten yhteispisteissä toinen.

Parhaimmillaan seura oli Kalevan maljan pisteissä kolmas. Suuresta kilpailijajoukosta nimekkäimpiä olivat: Menestyviä tyttöjä olivat mm. Jouko Launonen muutti syksyllä Karstulaan. Tästä seurasiirrosta ja muista vastoinkäymisistä johtuen alkoi JKT: Pahin riesa oli aikanaan Hippokselle siirretty pikaluistelurata, jonka kunnosta ei kaupunki enää huolehtinut.

Meni muutama talvi, ettei rataa saatu ollenkaan jäädytettyä, pikaluistelun harrastus heikkeni ratkaisevasti. Toinen merkittävä syy oli innokkaiden ja kokeneiden vetäjien siirtyminen eläkkeelle täyden päivä- JKT noteerattiin v vielä III- luokan luisteluseuraksi, mutta jo seuraavana se putosi alimpaan luokkaan ja papereista ei enää löydy toimivaa luistelujaostoa. Laaja pikaluisteluharrastus ja korkea taso toivat seuralle järjestettäväksi myös arvokilpailuja.

JKT oli vuonna päävastuussa SM-kisajärjestelyistä ja nuorten kolmimaaottelun isännyydestä. Talvella oli vuorossa taas SM-kisat Jyväskylässä. Lähes vuosittain järjestettiin kansallisia kilpailuja. Lehtosen ja Koskisen vetämään kisakoneistoon kuuluivat mm. Pikaluistelua yritettiin luvun lopulla vielä elvyttää Jorma Veistola vetoavulla, mutta kehnot olosuhteet ja seurasta kadonnut puhti johtivat luistelun katoamiseen JKT: Onneksi pikaluistelun vahvaa jyväskyläläisperinnettä jatkaa nykyään Kensu.

Olosuhteetkin ovat paljon paremmassa kunnossa. Onhan meillä Viitaniemen täysimittainen tekojää ja Jyväsjärven retkiluistelurata. Taitoluistelu JKT järjesti ilmeisesti ensimmäiset kaunoluistelukilpailunsa jo vuonna Tapahtumaan osallistui peräti 15 tyttöä ja poikaa. Kun seurasta ei näytä löytyneen pätevää valmentajaa, kaunoluistelu jäi vuosikymmeniksi pelkästään harrastelutasolle. Lajin seuraava tuleminen tapahtui vasta luvun loppupuolella.

Harjun kentällä harjoitteli useana talvena säännöllisesti parikymmentä tyttöä. Talven aikana pidettiin kaunoluistelunäytöksiä. Tapahtumiin hankittiin esiintymään ja nuoria ohjaamaan aina muutamia lajin huippuja Helsingistä saakka. Monta vuotta ehti jälleen kulua, ennen kuin kaunoluistelu teki uutta nousua luvun puolivälistä lähtien ohjattu toiminta tuli säännölliseksi.

Harjoituksiin ja omiin kilpailuihin, aluksi Nisulan monttuun, myöhemmin Hippokselle osallistui kymmeniä tyttöjä. Vuosi-ilmoituksista näkyy, että taitoluistelu oli eniten suorituskertoja kerännyt laji: Suuremmitta katkoitta lajia, jota jo silloin alettiin kutsua taitoluisteluksi, vedettiin seurassa vuoteen saakka, jonka jälkeen toiminta hiljeni. Taitavimmat luistelijat ja innokkaimmat vetäjät olivat Reija Poutanen, Kai-. Voimistelu Seuran perustamisesta lähtien voimistelua on harrastettu lähes yhtäjaksoisesti aina vuoteen saakka.

Alku oli yksinomaan vapaavoimistelua, jossa harjoitus tähtäsi joukkueiden esiintymisiin urheilujuhlissa ja näytöksissä. Kiinnostus voimisteluun oli vahvaa varsinkin luvulla. Oli runsaasti harrastajia ja innostuneita katsojia riitti. Voimisteluryhmien vetäjiä ja näytösten johtajia olivat silloin: Miehet pitivät harjoituksiaan yleisessä ryhmässä - poikasille ja ukoille oli omat harjoitusvuoronsa. Pahin riesa vilkkaalle toiminnalle oli jo tuolloin salipula. Myös naiset aloittivat innolla voimistelun.

Ohjaajina toimivat alkuvuosina Matti Ruusala ja Hilja Järvinen. Mahtoivatko naiset saada seurassa liian vähän arvostusta vai mikä lienee ollut syynä, kun he siirtyivät jo v joukolla Jyväskylän Naisvoimistelijoihin. Harjoituksia pidettiin kouluilla ja Ryhtilässä Seminaarinmäellä. Innokkaimpia luvun taitajia olivat: Taidonnäytteitä annettiin seuran iltamissa ja voimistelujuhlissa. Vuonna osallistuttiin Helsingin Voimistelujuhlille.

Suomen Suurkisat v oli suuri voimannäyte koko valtakunnan tasolla. JKT oli näyttävästi siellä mukana. Jo kevätkaudella seura keskittyi harjoituksissa Suurkisojen voimisteluohjelmien harjoituksiin. Miesten valio- sekä yleisohjelman harjoitti lehtori T.

Saarinen, sekä poikien ohjelman opettaja H. Suurkisajoukkueen johtajana toimi seuran poikatoiminnan johtaja, ylioppilas M. Suurkisoihin osallistui seurastamme valio-ohjelmaan 15 voimistelijaa, jokamiehen ohjelmaan 10 ja poikien ohjelmaan 14 voimistelijaa. Lisäksi oli seurastamme kuusimiehinen katuviestijoukkue. Naisurheilijoista oli mukana Mirja Jämes, onnistuen erittäin hyvin voittamalla m: Koripalloiluamme oli edustamassa ikämies- ja juniorijoukkueet.

Ilmari Pakarinen osallistui ikämiessarjan telinekilpailuun. Pakarinen olivat mukana telinevoimistelijoiden yhteisnäytöksessä. Telinevoimistelun heikosta tasosta oltiin huolestuneita Jyväskylässä kolmikymmenluvulle tultaessa. Kahden viikon kursseille osallistui runsaasti nuoria, ja näin oli kiinnostus täälläkin telinevoimistelua kohtaan herätetty. Ilu luotsasikin seuran voimistelujaostoa yhtäjaksoisesti lähes 20 vuotta.

Hyvänä aisaparina hänellä oli Lyseon voimistelun lehtori Teemu Saarinen. Lahjakkaimmat suorittajat Teemu lähetti Ilun iltaohjaukseen. Siellä he jatkoivat harrastustaan Ylioppilasvoimistelijoiden riveissä. Otso Vilhunen ja Lauri Kotkajärvi osallistuivat Saksaan, Ruotsiin ja Espanjaan suuntautuville kilpailu- ja näytösmatkoille. Telinevoimistelu Jyväskylässä alkoi saada lisää harrastajia. Pakarisen valmennusryhmästä kehittyi seuraavina vuosina lisää telinemiehiä: He saavuttivat sarjassaan vuosina , , ja useita Suomen mestaruuksia.

Kotkajärvi voitti Akateemisen mestaruuden ja nousi A-sarjaan v Kilpailujakin oli tietysti ohjelmassa: Vuonna oli vuorossa Lounaispuistossa suuri voimistelunäytös, johon osallistui Moskovan. Myös tytöt alkoivat innostua telineistä. Heidän kiinnostuksensa alkoi kuitenkin kohdistua uimahyppyihin, kuten oli jo tapahtunut poikien puolella.

Tähän antoi hyvät mahdollisuudet Jyväskylän vasta valmistunut uimahalli. Voimisteluharrastuksesta oli hyvä apu vartalon hallintaa vaativassa lajissa. Samalla vuosikymmenellä alettiin viritellä yhteistyötä Jyväskylä seudulla moneen suuntaan. Vaajakosken yhteiskoulun liikunnanopettaja Lauri Kotkajärvi piti vuosia telinevoimistelukerhoa, johon osallistui innokkaita poikia Vaajakoskelta, Toivakasta ja Lievestuoreelta. Ilmari Pakarisen tavoitteena oli voimistelun ilosanoman levittäminen maakunnan eri puolille.

Telineet ja voimistelijat pakattiin kuorma-auton kyytiin ja matkattiin näytöksiin pitkin Keski-Suomea. Kilpailujen ja näytösten järjestelyissä oli voimisteluväen oivana apuna talkoohenkinen seuraväki. Telineet piti usein kuljettaa ja kantaa kilpailupaikoille, mm.

Valtiontalon korkeita portaita myöten nojapuut kannettiin miesvoimin. Lauri Kotkajärvi hevosella - taustana Harjun urheilukenttä. Talkoovoimin kaivettiin v tyttökoulun pihalle purulla täytetty alastulomonttu ja Lyseolta lainattiin telineet.

Näin saatiin oivallinen kesäharjoittelupaikka. Pakarisen muutettua Australiaan v voimistelua veti vät Kotkajärven veljekset. He valmensivat seuran telinevoimistelijat, jotka hallitsivat monia vuosia Keski-Suomen piirin kilpailuja.

Tasoa riitti Jyväskylässä, mutta terävät huiput puuttuivat. Tilanne muuttui, kun liikunnanopettajien koulutus siirtyi v Jyväskylään.

Silloisen kasvatusopillisen korkeakoulun voimistelun lehtoriksi valittiin Pajulahden urheiluopiston rehtori Esa Santala. Hän perusti heti opiskelijoille telinekerhon, johon JKT: Kun samana vuonna Jyväskylään muutti moninkertainen maaottelumies Heikki Toikka, oli tilanne parantunut huomattavasti. Seuraan liittyi myös kaksi muuta ansioitunutta ja kovatasoista voimistelijaa, nimittäin Kimmo Leimu Helsingistä ja Kalevi Tiusanen Turusta.

Nyt oli jo tasoa ja kärjessäkin terävyyttä. V seuran täyttäessä 50 vuotta voimistelujaosto järjesti juhlakilpailut ja seuraavana vuonna oli vuorossa maaottelukatsastus sekä v SM-kisat, joissa Heikki Toikka oli renkailla kolmas. Yhteenvetona voi todeta, että luku oli seuran voimistelussa uuden nousun aikaa. Liikunnan opiskelijoiksi tuli taidoiltaan jo huomattavan pitkälle ehtineitä voimistelijoita eri puolilta maata.

Heidän harjoitteluaan pääsivät seuraamaan ja ohjauksestaan nauttimaan lähes kaikki seuran juniorit. Menestynein heistä oli Timo Holopainen, joka pääsi Suomen kymmenen parhaan joukkoon. Maininnan ansaitsee vielä JKT: Erkki Tervo kertoo kuuluneensa JKT: Aktiivisia voimistelijoita opiskelijoiden lisäksi oli varsinaisesti kaksi miestä ja viisi poikaa.

Nuorten määrä oli siinä vaiheessa vähäinen, joten Tervo vei muutamien koulujen ilmoitustauluille käsinkirjoitetun tiedotteen lapsille tarkoitetusta Liikunnan telinekerhosta, jossa ohjaajina toimivat liikunnan opiskelijat. Tarkoituksena oli näin laajentaa toimintaa, tarjota opiskelijoille harjoitusmahdollisuuksia ja saada tällä perusteella telinesali tehokkaampaan käyttöön.

Tervo esitti suunnitelman JKT: Esitystä vastusti johtokuntaan kuuluva rouva, jolla tuntui olevan vaikutusvaltaa myös muihin jäseniin. Puheenjohtaja Jorma Luomaaho kannatti ajatuksia, mutta yleisempää tukea ei näyttänyt syntyvän. Samaan aikaan harjoitusolosuhteisiin oli tulossa ajankohtaan nähden merkittävä parannus monitoimitalon yhteyteen. Tämän jälkeen Tervo arvioi, että on parasta perustaa voimistelun erikoisseura, joka ottaa vastuuta monitoimitalon telinesalin kalustamisesta ja toiminnasta.

Hän kutsui maaliskuussa voimistelijat ja junioreiden vanhemmat Jyväskylän Voimistelijoiden perustavaan kokoukseen. Seuran ensimmäisenä urakkana oli voimistelukanveesin rakentaminen monitoimitalon telinetilaan. Talkoilla rakennetun kanveesin tuotolla pyöritettiin uuden seuran toimintaa pitkään. JKT oli asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen, eikä tapahtuman hyväksymisen yhteydessä nähty mitään dramatiikkaa. Suurin osa seuran johtokunnasta ymmärsi nyt tilanteen. Voimistelun eteenpäinmenon edellytys oli siinä tilanteessa erityisseuran perustaminen.

JKT saattoi keskittyä nyt täysillä suunnistukseen. Jari Mönkkönen saavutti Euroopan mestaruuskilpailuissa hopeamitalin Mikan valmentamana. Molempien meriittilistaan kuuluu lukuisia kansainvälisiä menestymisiä ja Suomen mestaruuksia.

Kirkkaimpana saavutuksena hänen valmentamansa Tomi Tuuha voitti Euroopan mestaruuden telinehypyssä v Teppo Kalaja on kouluttautunut kansainväliseksi arvostelutuomariksi ja on toiminut MM-kisoissa tuomarina kymmenen kertaa eri puolilla maailmaa. Hänet on jo valittu tätä kirjoitettaessa Lontoon olympiakisojen voimistelukilpailujen arvostelutuomaristoon. On vielä syytä mainita, että Teemu Saarinen ja Aimo Juvonen toimivat pitkäaikaisina liikunnan ja voimistelun ylitarkastajina Kouluhallituksessa ja Otso Vilhunen on tunnettu Voimisteluliiton puheenjohtajana.

Pujottelu Harva tietää, että Jyväskylässä vaikutti huippupujottelija jo v Niilo Toppila oli silloin pujottelun SM- kakkonen ja syöksyn neljäs. Nikke oli taidot muualla oppineena lajin pioneeri Jyväskylässä. Ensimmäinen pujottelurinne raivattiin Harjun eteläpäähän v Vaativampi rata rakennettiin seuraavana vuonna Kypärämäkeen, jossa helmikuussa laskettiin JKT: Alle vuotiaiden sarjassa kakkien tuntema, tuleva säämies Erkki Harjama oli kolmas.

Alle vuotiaiden voiton vei Ari Kuukkanen. Kun hiihtolajit siirtyivät JHS: Veikko Saarinen edusti sitkeästi JKT: Paini ja nyrkkeily Painin historia JKT: Vuonna toiminta lähti vilkkaasti käyntiin, kun kauppias A. Hännisen talosta saatiin suurin kustannuksin painihuoneisto, ja säännölliset painiharjoitukset päästiin aloittamaan. Toiminnan aloitukseen saatiin apua myös SVUL: Oksa ohjasi ajoittain harjoituksia JKT: Vuonna JKT järjesti kahdet kansalliset painikilpailut, joista oli parin sarjan osalta karsintakilpailu Ruotsi- maaotteluun.

Kesällä harjoiteltiin luistinradan pukukopissa, mutta syksyllä päästiin ajanmukaiseen painisaliin Suoja-talolla. Urho Pappinen saavutti kääpiösarjassa Suomen mestaruudet vuosina ja Muita menestyneitä painijoita tuohon aikaan olivat: Söderman otti vapaapainissa välisarjan Suomen mestaruuden.

Kurssit käyneinä painituomareina seurassa toimivat: Nyrkkeilyä ehdittiin painijaoston alaisuudessa harrastaa kunnolla vain vuosina Merkittäviä saavutuksia ei arkistoista löydy. Painijat ja nyrkkeilijät kiersivät esittelemässä taitojaan mm.

Säynätsalossa, Saarijärvellä ja Lievestuoreella järjestetyissä näytösotteluissa. Painijat ja nyrkkeilijät kalustoneineen siirtyivät Jyväskylän Voimailijoiden riveihin.

Harju valmistui vasta v. Kauppatori , Hippos, ja Ramonin kenttä Tourujoen takana ja talvella Jyväsjärvi. Jalkapallo oli ja lukujen murroksessa voimakkaasti JKT: Toimi Takalan johdolla saatiin seuran jalkapalloilun taso sellaiseksi, että pystyttiin antamaan JyP: Kun jalkapallon harrastajamäärät edelleen kasvoivat, pelaajat halusivat perustaa oman seuran.

Perustajajäsenet olivat siis kaikki entisiä JKT-läisiä, mutta suinkaan kaikki eivät siirtyneet perustettuun Jyväskylän Palloilijoihin, vaan JKT jatkoi pallon potkimista kilpailevana seurana.

Kun nyt kaupungissa oli kaksi sarjassa pelaavaa joukkuetta, paikallinen kannattajayleisö teki Keskisuomalaisessa ehdotuksen seurojen yhdistämisestä. Kesällä nämä seurat ottelivat kreivi Witzhumin lahjoittamasta kiertopalkinnosta. JyP voitti 3, JKT 2 ottelua. Jyväskylän jalkapalloinnostusta peilaavat puulaakiottelut, joihin osallistui kuusi joukkuetta. Keväällä osa seuramme jalkapalloilijoista palasi taas JyP: Miten monta vuotta ja millä menestyksellä JKT: Ilmeisesti harrastajat päätyivät naapurin paitoihin eikä se mikään huono päätös ollutkaan, olihan JKT myös JyP: Vuoden jälkeen ei seuran arkistoista löydy tietoja jalkapalloilusta.

Kuningaspallo oli luvun loppupuolella kehittynyt palloleikeistä koulupoikien peliksi kautta maan. Meillä erikoisesti lyseon ja seminaarin pojat sitä harrastivat. Jyväskylä tunnetaan pesäpalloilun kehtona. Kun säännöt ja tulkinnat olivat epämääräiset, ryhtyi Lauri Tahko Pihkala parantamaan niitä. Jälleen tuli v muutos sääntöihin, nyt lajista tehtiin pitkäpallo. Se levisi nimenomaan suojeluskuntien välityksellä aikuisten peliksi, koulujen kautta nuorisolle.

Syksyllä Lyseon pihassa käytiin sitten pitkäpallon ensimmäinen koeottelu. Jo lajille saatiin säännöt armeijan päiväkäskyn liitteenä pitkäpallosta siirryttiin virallisesti pesäpalloon. Tärkein ero pitkäpalloon verrattuna oli lukkarin pystysyöttö. Syksyllä Jyväskylän Suojeluskunta edusti täällä lajin huippua. Sen joukkueessa oli mm. Kenttätilanne parani, kun JKT: Mestaruudesta pelasivat Harjulla JKT ykkönen ja kakkonen, joka voitti. Ottelun jälkeen kaikki pelaajat kiirehtivät Kauppalaisseuran huoneistoon perustamaan Jyväskylän Kiriä.

Koripallon alku tapahtui Jyväskylässä - ihme kyllä - sotavuonna Sotilaspiirin käytössä ollut Aren halli muutettiin luutnantti Arvo Lehdon toimesta asetehtaiden työntekijöiden liikuntahalliksi. Täysin tuntematonta koripalloa päästiin pelaamaan monen mutkan jälkeen. Koritelineet teki Rautpohja, vanhoja jalkapalloja paranneltiin suutari Toppilassa.

Koripalloliitto lahjoitti yhden pallon sarjaotteluihin. Vuoden puolella neljä Jyväskylän seuraa ottivat koripalloilun ohjelmaansa: Lyseo sai koritelineet ja koulussa voimistelu muuttui palloiluksi. Keväällä Jyväskylässä käynnistyi ensimmäinen sarja. Ikämiehetkin kokosivat kaksi joukkuetta. Piirin puitteissa pelit pyörivät epävirallisina.

JKT sai sekä keväisin että syksyllä jopa 10 joukkuetta mu-. Syksyllä seuramme juniorit voittivat koripalloliiton Mestaruuden. Lähes samalla joukkueella seuraavana vuonna juniorimme olivat lähellä Suomen mestaruutta.

Vahvaa seuratyötä seuran koripallojaostossa teki luvulla Seppo Konttinen, joka jo koulupoikana pelasi, huolehti otteluiden järjestelyistä ja kirjoitti otteluselostukset lehtiin.

Sepin ansioituneena työn jatkajana toimi Keijo K. Hänen nimensä on tullut kaikkien tietoisuuteen mm. Seuraavalla vuosikymmenellä jyväskyläläisseurojen erikoistuminen jatkui.

JKT ei enää jaksanut pitää koripalloilua vahvasti mukana. Ei ollut enää vetäjiä eikä pelaajia. Pöytäkirjojen rivien välistä on luettavissa, että koripalloilu toi seuralle vain rahanmenoa. Viimeisen kerran jaosto valittiin v Jorma Luoma-aho 2. Retkiä ja iltamia Paikallislehdessä toistui seuran alkuvuosina usein ilmoitus Kisa-Tovereiden hiihtoretki. Yhteisten laturetkien lähtöpaikkoina olivat Hevostori, Tulliportti, Kauppakoulu, Puistokoulu jne. Retkien kohteet sijaitsivat ympäristön maalaistaloissa, joissa syötiin, tanssittiin ja hiihdettiin kilpaa.

Perhe illatsu Santalan kahvilassa, Kallenpäivätanssit kaupunginhotellissa, laskiaisnaamiaiset ja monet muut tapaamiset olivat seuran tarjoamaa ilonpitoa ja taloustukea. Seuran painijaosto järjesti luvun alussa maakunnassa propaganda iltoja. Ohjelmassa oli urheiluesitysten lisäksi laulua, balettitanssia, lausuntaa ja huumoria. Näihin kiertäviin Urho Pappisen vetämiin iltamiin osallistui myöhemmin tietokilpailuista kaikille tuttu Tanssit luistinradalla muodostuivat suorastaan muotivillitykseksi Harjulla luvulla.

Tietysti tehtiin paljon talkoita. Iso urakka oli suoritettu Schaumanin tehtaan vanhan saharakennuksen purku. Talkoot alkoivat sunnuntaina klo 8 ja jatkuivat koko päivän.

Kysymyksessä on oman kodin saaminen ja Jyväskylän ensimmäisen urheilutalon rakentaminen, kertoi paikallislehti. Talkoissa mukana ollut Jorma Luoma-aho kertoo, että sahan hirret olivat mitä jykevintä laatua ja poikkeuksellisen lujasti toisiinsa naulattuja ja salvostettuja.

Urakka alkoi käydä JKT: Hirret ajettiin Aatoksenkadun ja Kisakadun kulmauksessa olevaan männikköön, johon urheilutalo piti rakentaa. Syitä hankkeen pysähtymiseen ei ole tiedossa. Muistikuva on, että puutavara lahosi pari, kolme vuotta suojaamattomana, kunnes myytiin polttopuiksi jonnekin. Jotkut ovat tietävinään, että puurahat kuluivat asian hoitoonsa saaneen toimikunnan kuluihin.

Nolosti päättynyt yritys on kuitenkin syytä liittää aikakirjoihin, sillä olihan se Jyväskylän ensimmäinen urheilutalo hanke. Suunnistus nosti jo vahvasti päätään luvun alussa. Kevään kynnyksellä hän muistuttaa: Huomioikaa suunnistajat, kohta koittaa teidän ajat. Paikkailkaa jo tossujanne, lepyttäkää vaimojanne. Vuosijuhlaa JKT juhli ensimmäisen kerran tammikuussa Kunnallistalolla - vuotta oli tullut täyteen.

Juhlapuheen piti lehtori Arvo Vartia ja seuran historiikin esitti vänrikki K. Seuran voimisteluryhmät esiintyivät ja VPK: Kymmenen vuotta myöhemmin pääpuhujana oli itse Martti Jukola, ensimmäinen urheilun radioselostaja Suomessa. Ansiomerkkien käyttöönotosta päätti Suomen hiihto- ja mäenlaskukilpailujen päättäjäisissä seuran uusi, värikäs lippu vihittiin. Lahjoittajien puolesta sen luovuttivat seuralle varatuomari J. Lagus ja apteekkari E. Valtiontalolla myös juhlittiin seuran vuotista toi-.

Innostavan puheen piti lehtori Teemu Saarinen ja menneitä kertasi Aaro Häkkinen. Jiikooteeläisistä koottu kuoro esiintyi Eino Tulikarin johdolla. Pojat heittelivät voltteja Ilu Pakarisen komennossa ja kuuluisa filmitähti Mirjam Kuosmanen näyttäytyi. Vuonna juhlittiin näyttävästi seuran vuotista taivalta. Juhlavastaanotto oli Jyväshovissa ja arvokas pääjuhla Kauppaoppilaitoksella.

Paikalla ollut kouluneuvos Väinö Lahtinen totesi, että JKT on esimerkillisellä tavalla hoitanut liikuntakasvatustyötä. Kaupunginjohtaja Veli Järvinen esitti kaupungin viralliset onnittelut. Kun JKT täytti vuotta, se päätti juhlia työn merkeissä. Vaikka suurta yleisötapahtumaa ei silloinkaan järjestetty, seuran toiminta näyttäytyi monella tapaa.

Siinä todettiin, että suunnistus on jalointa liikuntaa. Toiminta oli vuonna erittäin aktiivista. Juhla- Jyväskylän Kisa-Toverien lippuehdotus Lippu otettiin käyttöön talvikilpailujen päättäjäisissä samana vuonna. Mitään näyttäviä juhlia ei järjestetty myöskään v. Seurafuusio Kensun kanssa oli tapahtunut v. Merkittävästi vahvistunut seura katsoi silloin niin voimakkaasti tulevaisuuteen, että JKT: Vetäjät olivat vaihtuneet, joten yhteys vanhaan seuraan oli löystynyt.

Vaikka pyöreitä vuosia ei varsinaisesti juhlistettu, juhlittiin työn ja menestyksen kautta. Toisen nimenmuutoksen kokenut seura oli nyt Suunta Komeat vuotisjuhlat pidettiin Kuokkalan koululla Jo aamupäivällä oli yli Rauno Pietiläinen oli vuodelta peräisin olevan kartan perusteella laatinut suunnistusradan, joka mahdollisimman tarkasti noudatteli vuonna järjestettyä JKT: Rastipisteet olivat soveltuvin osin samat kuin 66 vuotta aikaisemmin.

Pääjuhlan esiintyjien ikä - jakauma oli vuotta. Yhteislauluna kajautettiin aluk si Keski-Suomen kotiseutulaulu. Ohjelmassa vuorottelivat lausunta, tanssi- ja musiikkiesitykset. Juhlan juontaja Kati Soanjärvi oli runsaan avustajajoukon tukemana koonnut seuran lähihistoriasta pukukavalkadin, jonka asiatiedot perustuivat juuri valmistuneeseen Jari Järvisen kokoamaan Juhlapuheen piti Jarmo Puttonen TP.

Juhlan korkeatasoisista musiikkiesityksistä vastasivat Marja Kankaanranta piano, Ritva-Liina Kataja viulu ja veljekset Jari ja Jukka Liuha kitara ja laulu.

Mainioista tanssiesityksistä vastasivat Helmi Kinnunen ja Aaro Myrphy sekä lausuntaesityksistä Moona. Juhlan runsaslukuinen yleisö olisi jatkanut vapaan sanan muisteluksia vielä pitkään, mutta kun 2,5 tuntia tuli täyteen juontaja päätti tilaisuuden ja tyytyväiset kuulijat suuntasivat kohti uusia haasteita. Tiedustelujuoksusta suunnistukseen Suunnistus alkoi Jyväskylässä suojeluskuntajärjestössä vuodesta tiedusteluhiihdon ja lähtien tiedustelujuoksun nimisenä.

Tiedusteluhiihdossa järjestet tiin tapahtumia harvakseltaan, mutta lajin kesäinen versio sai pian Suojeluskuntien piirissä suuren suosion. Piirinmestaruuskilpailut keräsivät parhaimmillaan lähes tiedustelijaa. He olivat parhaita Keski-Suomen piirissä useana vuonna peräkkäin. Tiedustelujuoksut käynnisti Jyväskylässä JKT: SVUL otti tiedustelujuoksun ohjelmaansa v. Osanottajista yli puolet oli jiikooteeläisiä. Ennen erillisen suunnistusjaoston perustamista JKT: Sen kokouksen pöytäkirjasta löytyy seuraava merkintä: Päätettiin toimeenpanna suunnistusharjoituksia ja kilpailuja, joihin toivotaan erikoisesti naisten ja alokkaiden osallistuvan.

Luennon suunnistuksesta pitää klo H. Lehti, klo toinen luento, jonka jälkeen lähdetään ryhmissä suunnistusharjoitukseen. Suunnistuskilpailut pidetään ehkä klo Sauna koetetaan järjestää. Kilpailumatka kaikissa sarjoissa on 6 8 km. Kilpailujen järjestäminen annettiin H. Kartat on jokaisen hankittava itse. Tarkkailuasemat sijaitsivat Kypärämäen takana, Kotalammilla, Kammarniityllä ja Köyhänpellolla. Maali oli Mattilan talon riihen nurkalla. Miesten rata oli pituudeltaan n. Matkaan lähti 18 suunnistajaa, joista 7 harhaantui.

Miesten sarjan parhaat olivat O. Mäkelä, Erkki Nuorlehto ja Jaakko Huttunen. He pitivät reitillä n. Heti sodan päättymisen jälkeen JKT järjesti piirikunnalliset kilpailun, johon osallistui myöhäisestä vuodenajasta huolimatta 49 innokasta pihkaniskaa. Kilpailukeskus oli Kankaan myllyllä Tourulas- sa.

Kangasvuoren maastoista nopeimmin selviytyivät: Nuorten sarjassa nopein oli seuran voimistelijahiihtäjä-suunnistaja Matti Harjama. Aina ei omissa harjoituskilpailuissa ollut käytettävissä kummempaa karttaa kuin ruutupaperi. Vuoden johtokunta teki päätöksen JKT: Kameran takana puheenjohtaja Jorma Luoma-aho. Esim oli mukana 38 seuran jäsentä etsimässä rasteja Väärämäen maastossa.

Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa seura järjesti säännöllisesti vain muutamia kisoja tai harjoituksia vuodessa luvulla koko Keski-Suomen piirissä juostiin yhteensä vain 10 kilpailua. Sen sijaan luvun loppupuolelle tultaessa harjoituskilpailuja tai piirikunnallisia JKT järjesti jo kertaa kesässä. Säännöllisiksi tulivat viikottaiset kuntorastit, aluksi tiistaisin, myöhemmin torstaisin.

Suunnistuksen erikoisseura Vuosina mentiin edelleen vahvassa myötäisessä. Huippunoteeraus oli vuonna Eri tasoisia kilpailuja järjestettiin yhteensä 23 kertaa, osallistujia niissä oli yhteensä Toiminta- ja järjestämismuotoja olivat suunnistuskilpailut, koulutustapahtumat ja kartantäydennys luvun alkuun Saara Koivunen Ensin suunnistajat täydensivät näitä harjoitus- ja kilpailutoimintaa varten, sittemmin suunnistettiin pelkästään tuoreilla itse tehdyillä suunnistuskartoilla.

Nämä suunnistajien urheiluhallit tehdään pääosin seurojen kustannuksella ja talkootyönä. Tuhansia ja taas tuhansia talkootunteja on vuosien mittaan tehty eri tasoisten kilpailujen järjestämiseksi. Isommat kilpailut vaativat suuren järjestelyorganisaation ja uuden kartan valmistamisen luvun suurin järjestelyurakka oli vuoden opiskelijoiden MMkisat Jyväskylässä. Tahti alkoi hiipua luvun loppua kohden. Lievä laskusuhdanne oli viemässä kehitystä kohti erikoisseuraa. Vuonna JKT julistautui suunnistuksen erikoisseuraksi, mikä aloitti voimakkaan noususuhdanteen.

Heti luvun alusta seura alkoi tarjota jäsenilleen ja kaikelle kansalle hiihtosuunnistusta, korttelikisoja ja torstairasteja viikoittain. Seuran kaikki voimavarat keskitettiin suunnistuksen ja hiihtosuunnistuksen kehittämiseen. Uusia karttoja pyrittiin tuottamaan sekä painamaan joka vuosi.

Iltarasteja, jotka olivat kaikille avoimia, pyrittiin järjestämään sulan maan aikaan joka viikko. Veteraanikisoja Veteraanikisoja JKT järjesti luvun alkupuolelle saakka.

Siitä alkoi ikämiesten, yli vuotiaiden, tasoituskilpailu. Tasoitusta annettiin ikävuodesta 41 lähtien. Radan jokainen kilometri toi 15 sekuntia hyvitystä vuotta kohden. Kiertopalkintona olleen veteraanikilven katkaisi viidellä voitollaan Eino Sorsa. Tässä yhteydessä mainittakoon vuoden veteraanikilpailujen tulokset. Osanottajia oli 36 miestä ja 2 naista. Ryhmät erottuivat punaisesta lenkkeily- ja oloasusta. Kantlin ja ryhmä tunnettiin nimellä Peesaamattomat.

Peesaamattomat perustettiin etelän miesten kiinniottamiseksi. Peesaamattomat otti pmhiihtosuunnistuksissa hienon tuloksen: H16 Juhani JKT, 1. Seuran mestaruuskilpailut Seuran mestaruuskilpailut JKT järjesti joka vuosi. Niihin osallistuttiin aina suurin joukoin. Esimerkiksi vuosina seuran mestaruuksia tavoitteli keskimäärin kilpailijaa.

Kuriositeettina mainittakoon vuoden JKT: Osa edellä mainituista jatkaa menestyksellistä suunnistusuraansa vielä yli kolme vuosikymmentä myöhemmin. Suomen mestaruuskilpailut Suomen mestaruuskilpailut ovat olleet seuran ohjelmassa. Ensimmäisen kerran suunnistajat osallistuivat niihin Kärkisijoituksia ei heti saavutettu, mutta syyskuussa Tampereella Tuomas Huttunen onnistui sarjassa H50 nappaamaan Suomen mestaruuden.

SM-kulta oli suunnistuksen alkuvuosina harvinaista herkkua. Vuonna Saara Koivunen oli mestari hiihtosuunnistuksessa sarjassa Kansanedustaja Veikko Hyytiäinen ampuu ensimmäisen Keski-Suomen suunnistusviestin lähtölaukauksen Vehkasuon Kaistinmäessä Aaro Huovila Jatkossa voittoja tuli selvästi tiheämpään tahtiin: Muita SM-mitaleita suunnistustoiminnan alkuvuosina tuli harvakseltaan.

Onni Suuronen M50 v. Eino Sorsa M50 v. Vuonna seurasi todellinen kansallinen läpimurto, kun miesten yleisessä sarjassa saavutettiin seuran historian ensimmäinen SM-mitali. Joukkueen juoksujärjestys oli Taisto Björkman, Markku Kaura-aho nyk.

Kantlin , Jorma Heikkinen ja ankkurina Matti Björkman. Mitalin väri oli hopea! Sieltä hän palasi takaisin Keski-Suomeen kymmenen vuotta myöhemmin liikunnanopettajan virkaan Hankasalmelle sekä edelleen Hankasalmen lukion rehtoriksi.

Rehtorina hän toteutti idean Hankasalmen suunnistuslukiosta, joka aloitti jo Seuraavina vuosina toisena vetäjänä oli Eino Havas. Suunnistuslukio toimii sekä kehittyy edelleen. Helga Hintikka edusti v Suomea nelimaaottelussa Tanskassa. Hän suunnisti hyvin, sijoitus oli Ritva Pihlaja voitti v maaottelukatsastuksen ja valittiin Suomi-Ruotsi maaotteluun.

Kilpailussa hänen sijoituksensa oli Vaativia järjestelytehtäviä Opiskelijoiden suunnistuksen MM-kisat JKT otti järjestettäväkseen , jolloin seura allekirjoitti yhdessä Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa järjestämissopimuksen. Kilpailuihin osallistui 73 mies- ja naisjoukkuetta. Seuraava SM-tason järjestelyurakka oli seuran vastuulla v. Hyvänä kilpailukeskuksena toimi uusi ammattikoulu, josta oli saatu tilavat ja talviolosuhteissa lämpimät tilat kilpailijoiden ja toimitsijoiden käyttöön.

Lähinnä hiihtämällä tehty uraverkosto oli silloin melko harva ja ulottui Saarenmaalle ja Vesankaan saakka. Kartta oli kolmivärinen 1: Kuvassa joukkueen nuorisoryhmä Tukholmassa toukokuussa Tapani Huovila Kansalliset suunnistuskilpailut oli järjestetty ensimmäisen kerran syyskuussa Osallistujia oli 45 kilpailijaa. Jatkossakin kansalliset olivat pieniä kisoja, ja niitä järjestettiin harvakseltaan. Vasta seitsemäs kansallinen v tuotti kunnon tuloksen.

Isolahden maastoissa kisaili jo suunnistajaa. Aivan omassa luokassaan oli v järjestetty seuran Viihdyttävää sekä mieltä ja kuntoa kohottavaa oheistoimintaa oli suurissa suunnistustapahtumissa jo luvun puolivälissä. Kristian Pulli hätyytteli pituushypyn EM-rajaa — tyylikäs kauden avaus Saksassa. Mikä tekee Monacon GP: Oliver Helander yllättyi rajusta ennätysheitostaan, Tero Pitkämäen Instagram-tutkimus osui nappiin.

Tämä palaute menee suoraan ohjelmien tuottajalle. Tämä palaute menee suoraan uutistoimitukselle. Tämä palaute menee suoraan nettivastaaville. Tämä palaute menee asiakaspalveluun, josta viesti ohjataan aiheesta vastaavalle taholle. Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Suomalainen keihäslupaus kiskaisi yli 85 metriä. Tero Pitkämäki vakuutti kauden avauksessaan — 80 metriä kevyttä tavaraa. Jenni Kangas piti keihään EM-rajaa pilkkanaan. Röhler ja Vetter hätyyttelivät 90 metrin rajaa — saksalaiset keihäsmiehet kolmoisvoittoon Timanttiliigassa. Suomalaismoukaristi murskasi EM-rajan komeasti — "Kauden tavoite on otettavissa".

Suomalainen keihäslupaus kiskaisi yli 85 metriä Tero Pitkämäki vakuutti kauden avauksessaan — 80 metriä kevyttä tavaraa. Suuri unelma ajaa Antti Ruuskasta eteenpäin — keihästähti paljasti paluusuunnitelmansa. Ruotsi-ottelun aikataulussa yllätys — miesten keihäs huipentaa kisat auringon laskiessa.

Saksalaisheittäjän hurja tahti jatkuu — keihäs lensi taas yli 90 metriä. Kristiina Mäkelä tyrmistyi Urheiluliiton väitteestä: Näin luovasti seiväshyppääjät kuljettavat työvälineitään Timanttiliigan kisaan. Saksan keihäskolmikolta huippunäytöt kunnostaan. Antti Ruuskasen ex-valmentajalta karu esimerkki valmentajien ahdingosta. Yleisurheilijan seipäät rikki — urheilijalta raju avautuminen: Kolmiloikkatähti Kristiina Mäkelä ruoskii Suomen Urheiluliittoa — "Sitä jokainen urheilija tarvitsee!

Kenestä Usain Boltin perillinen — nouseeko ME-mies kuninkaan saappaisiin? C Moren kesä on moottoreita täynnä — viisi F1-kisaa kuuden viikon aikana! Maailman parhaat yleisurheilijat Timanttiliigassa — Jari Porttila mukana selostustiimissä.

0 thoughts on “Tulospalvelu yleisurheilu lontoon suuntanumero

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *